Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro (Purjelaiva-aikakauden muistomerkki)

Tekijä: Kauko Räike
Vuosi: 1960
Sijainti: Keskuspuisto

Kauko Räike (1923-2005) on tunnettu useista sankaripatsaista, julkisista veistoksista, muotokuvista, mitaleista ja monista näyttelyistään. Räike opiskeli taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1947-50. Räikkeen muita julkisia veistoksia ovat mm. Kaarlo Sarkian muistomerkki, Kiikka (v. 1959), Porilaisten muistomerkki (v. 1961), Vuoksenniskan sankaripatsas Imatralla (v. 1963), Väinö Voionmaan muistomerkki, Tampere (v. 1965), Nyplääjäpatsas, Rauma (v. 1976) ja Risto Rytin muistomerkki Huittisissa (v. 1979). Kauko Räike kuului satakuntalaiseen taiteilijaryhmään 100.

Kauko Räikkeelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1983. Räikettä on kuvanveistäjänä luonnehdittu lähinnä konstruktivistiksi. Myös hänen figuratiiviset veistoksensa ovat geometrisesti tyyliteltyjä. Räike on Kankaanpään taidekoulun perustaja ja pitkäaikainen rehtori. Kauko Räike sekä hänen puolisonsa Sinikka Räike, joka samoin on merkittävä Satakunnassa toiminut taiteilija, ovat lahjoittaneet tuotantonsa Kankaanpään kaupungille vuonna 1995. Lahjoituskokoelma on esillä Kankaanpään kaupunginmuseon tiloissa.

Koska Rauma on merikaupunki ja vanhastaan myös merkittävä merenkulkukaupunki, tehtiin jo 1930-luvulla ehdotus, että Rauman olisi saatava merimiespatsas. Olivathan maankuulut sankaritkin Hj. Nortamon jaarituksissa merimiehiä.

Asiaa kypsyyteltiin Nortamo Seoran ja Rauman Killan keskuudessa, ja kun sitten Nortamon 100-vuotisjuhlat lähestyivät, ryhdyttiin toden teolla toimiin. Ruvettiin keräämään rahaa, ja kaupunki lupasi hankkeeseen ison potin rautatien myyntituloista. Rauman kaupunki, Rauman ammatillinen paikallisjärjestö ry Rauman Kilta ja Nortamo Seor asettivat yhteisesti toimikunnan, jonka tehtäväksi tuli raumalaisuuteen liittyvän veistoksen hankkiminen. Sopimus toteutuksesta tehtiin tuolloin Raumalla asuneen Kauko Räikkeen kanssa.



Kun Tasala Vilkkua ja Hakkri Iiroa esittävä patsas oli valmis, tuli kina sen sijoituspaikasta. Jotkut kannattivat kauppatoria, toiset Helsingintoria tai Nortamon aukiota. Ehdotettiin myös, että Kanali Helm nostettaisiin sijoiltaan ja patsas asetettaisiin sen paikalle. Kaupunginhallitus löi nuijan pöytään ja päätti, että patsas sijoitetaan Keskustorille nykyiseen paikkaansa. Ja siinä sankarit nyt ovat seisseet paljastamispäivästään 12.6.1960 alkaen.

He katselevat kohti Raumanlinnaa ja sen ravintolaa. Moni sanoikin, että oikeaan suuntaan pojat on asetettu. Kovasti mielelläänhän he maissa astelivat trahtööriin ja rommtotien pariin.

Veistos paljastettiin Nortamon 100-vuotisjuhlien yhteydessä 12.-13.6.1960. Paljastustilaisuudessa puheen piti Tauno Koskela:

”Kyll hes siink kummingi ovak, kaks miäst, kaks raumlaist merimiäst, ja siint tyäs, ko o viäläkki mone Rauma miähe jokapäevän dyä. Kaukan on nyk koto, kaukan haminatte lysti. – Iiro o ruaris. Vilkk, ko semnen giri miäs ol ja tuns kaikk kometi ja planeti ja ol kapteen arvoldas – on giivent täkill hängi. Siitt me ymmärrä, et siin ovat totisep paika. Ruarmiäs katto ylöspäi seileihi, etei nef flagama bääs, kapteeni silmä ovat terotetu ettippäi – nii he kattova. Se o merimiästen dapa ja stää olis hyvä muistat tääl maisakki.”

Veistokseen kuuluvan vesialtaan ja jalustan on suunnitellut arkkitehti Eero O. Kari.

Rauman kaupungin julkisten taideteosten sivusto

Tämän sivuston sisällön tallentaminen ja kopioiminen ilman tekijänoikeuksien haltijoiden lupaa on kielletty. Kaikki sivustolla oleva materiaali kuuluu niiden sisällön ja toteuksen tehneille henkilöille. Sivuston tekijänoikeuksien rikkominen voi johtaa oikeustoimiin ja rangaistukseen.

Sivuston suunnittelu ja toteutus: Tommi Laiho

© Rauma 2012
© Rauman taidemuseo 2012