Jalmari Karhulan (1878-1942) kokoelma

Rauman kaupungille kuuluva testamenttilahjoitukseen perustuva kokoelma, joka on karttunut vuodesta 1942 alkaen.

Jalmari Karhula syntyi ratsutilallisen Isak Arvon ja Maria Björnin perheeseen Euran Sorkkisissa Kylä-Björnin tilalla. Isak Arvo oli valtiopäivämies ja kasvatti poikansa arvostamaan satakuntalaista talonpoikaiskulttuuria. Käytyään maanviljelyskoulun ja kansanopiston Jalmari Arvo kirjoittautui 1903 oppilaaksi Ateneumissa toimivaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Koulun johtajaopettajana toimi kansallisesta naturalismistaan tunnettu taidemaalari Albert Gebhard. Taidekoulussa opetti myös toinen kansallisromantiikan innoittama realisti, taidemaalari Väinö Blomstedt. Piirustuskoulun jälkeen nuori taiteilija matkusti ajan tavan mukaisesti Pariisiin, jossa hän jatkoi taideopintoja talvikauden 1905-06 Académie Colarossissa. Ilmeisesti Pariisissa syntyi elinikäinen taiteilijatoveruus Vihtori Ylisen kanssa. Yläneläinen taidemaalari oli Pariisissa samoihin aikoihin vaimonsa Saima Tigerstedtin kanssa.

Taideopintojen jälkeen Jalmari Karhula keskittyi pääasiassa huonekalu- ja rakennussuunnitteluun, kuvitustyöhön sekä käyttögrafiikkaan. Raumalle Jalmari Karhula muutti vuonna 1918 ja avioitui Eevi Viinikkalan, Kiukaisten Eurakosken kylässä sijainneen Viinikkalan tilan tyttären kanssa.

Karhulan Raumalle saapumisen aikaa ja 1920-lukua voidaan pitää raumalaisen kuvataidekulttuurin alkuna. Taiteilijat Saima Tigerstedt-Ylinen, Vihtori Ylinen ja Uuno Eskola olivat, ainakin osaksi Karhulan innostamina, kotiutuneet asumaan ja työskentelemään Raumalla. Vieraiksi saapui tunnettuja taiteilijoita, joista mainittakoon yhtä vuosikurssia ylempänä Karhulaa Suomen Taideakatemiassa opiskelleen Tyko Sallisen oleskelu Sorkassa 1929.

Jalmari Karhulan taiteellinen tuotanto oli myös rikkaimmillaan 1920-luvulla, jolloin syntyi suurin osa Rauman museolle lahjoitetuista, Vanhan Rauman piha- ja katunäkymiä sekä Lapin ja Petsamon maisemia ja ihmisiä kuvaavia maalauksia. Karhula järjesti vuonna 1924 Yrjö Karin ja Yrjö Stenbergin (Sallakoski) kanssa yhteisen näyttelyn sekä Raumalle, että Poriin. Vuonna 1926 oli vuorossa näyttely Ylisen kanssa Rauman kauppaopistossa. 1930-luvun alkupuolella syntyivät monet Suomen sukulaiskansojen maisemia ja elämää kuvaavat aiheet, joiden joukossa on myös tekijälle harvinaisempia öljymaalauksia mm "Eestiläinen katunäkymä" ja "Rva Hallisten muotokuva", eestiläisen taiteilijatoverin puoliso.

Rauman museon museonjohtajana Jalmari Karhula kartutti museon historiallisia kokoelmia. 1930-luvulla Rauman museolle etsittiin johtajaa ja Jalmari Karhula tarjoutui tehtävään, josta hän ei odottanut palkkaa: hänelle riitti työkenttä, jossa oli mahdollisuus paneutua koko sydämestään kotiseudun menneisyyteen. Karhula teki lukemattomia retkiä lähimaaseudulle etsien esineistöä museoon.

Jalmari Karhula tunnetaan myös rakennussuunnittelijana ja hän oli hyvin kiinnostunut mm. englantilaisen Arts and Crafts -liikkeestä, jonka pyrkimyksenä oli edistää käsityötaitoa. Hänellä ei ollut varsinaista arkkitehdin tai rakennusmestarin koulutusta, mutta oppia rakennuspiirustusten tekemiseen hän oli saanut mm. Ilmajoen kansanopistossa, jossa hän opiskeli vuosina1895-96. Koulussa opiskeltiin piirustusta ja vuosikertomuksen mukaan opetusta annettiin myös rakennuspiirustusten laatimisessa. Opistoajalta säilyneitä harjoitustöitä esiteltiin mm. Karhulan 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Rakennusten suunnitelmat syntyivät yhdistysten tilauksesta tai sukulaisten tarpeisiin.

Euraan 1900-luvun alussa rakennettu Euran Pirtti on Karhulan rakennussuunnittelun keskeistä tuotantoa. Lisäksi Karhula suunnitteli mm. kartanorakennuksen Kirran Huittisiin, Euran Sillanpään ja Ruohomaan tilojen päärakennukset, Karhulan asuinrakennuksen sekä Karhulan renkituvan (rakennuspiirustus vuodelta 1904). Raumalle toteutui mm. Karhulan huvila Petäjäkseen vuonna 1914, Wiinamäen talo Kauppakadulle ja Peltolan konditorian muutospiirros vuodelta 1914. Yläneelle Karhula suunnitteli Uudenkartanon osuuskaupan rakennuksen vuonna 1910 ja rakentaminen tapahtui 1912.

Karhulan käsialaa olivat myös monet vuosittaisten Satakunnan Laulujuhlien laulujuhlalavat eripuolilla Satakuntaa. Kaiken kaikkiaan Jalmari Karhula suunnitteli parikymmentä rakennusta. Karhulan rakennussuunnitelmat rajoittuvat 1900-luvun kahdelle ensimmäiselle vuosikymmenelle. Poikkeuksen tekee hänen itselleen suunnittelema asuintalo Raumalla, jonka piirustukset valmistuivat 1940-luvulla. Karhuloiden Rauman keskustassa sijainnut kotitalo tuhoutui talvisodassa ja sen tilalle rakennettiin lähes vastaava rakennus.

Kotiseutumiehenä Jalmari Karhula kuului Rauman Killan perustajajäseniin. Hänen käsialaansa on Rauman Killan merkki ja lukuisat muut seuramerkit. Karhulan kasvattitytär Salme Seppälä on kertonut Jalmari Karhulan olleen aina uppoutunut johonkin suunnittelutyöhön. Jos Karhula ei suunnitellut, koti tulvi vieraita: nuorisoseuraväkeä, Lallin ystäviä, kiltalaisia, taiteilijoita kautta Suomen tai sukulaiskansan edustajia, eestiläisiä. Karhulan tapana oli pukeutua itse suunnittelemiin, kotikutoisista kankaista tehtyihin vaatteisiin. Kankaatkin varustettiin hänen hakaristipuumerkillään, jota hän käytti myös Euran Pirtin koristelussa. Vanhat tanssit, tanhut ja pelimannimusiikki olivat Karhulalle rakkaita.

Taiteilija Jalmari Karhula toimi aktiivisesti kulttuuri-, museo-, kotiseututyössä ja osallistui nuorisoseuratoiminnan käynnistämiseen maakunnassa. Jalmari Karhulan elämäntyö taidemaalarina, nuorisotyöntekijänä ja perinteiden tallentajana on edesauttanut satakuntalaisen kulttuuri-identiteetin syntymistä. On osittain myös Jalmari Karhulan ansiota, että Helsingin Seurasaaren ulkoilmamuseoon siirrettiin satakuntalainen Antin talo.

Helmikuun 12 päivänä 1942 Jalmari Karhula maalasi viimeisen akvarellin lumen peittämästä Rauman Pyhän Ristin kirkosta. Jalmari Karhulan teoksia on esitelty lähes vuosittain Rauman taidemuseossa omien kokoelmien yhteydessä. Vuonna 1978 vietettiin erityistä Jalmari Karhulan vuotta.

Rauman taidemuseoon talletettu Jalmari Karhulan taidekokoelma sai alkunsa hänen testamentistaan vuonna 1942. Karhula lahjoitti museolle kokoelman omia akvarelleja Vanhasta Raumasta sekä Eevi ja Jalmari Karhulan säätiön kautta varoja Rauma-aiheisten teosten hankkimiseksi kokoelmaan. Kokoelmaa kartutetaan säännöllisesti.


© Rauman taidemuseo 2011 
Tekijänoikeudet | Yhteystiedot