kordelin_logo (88K)

TAITEILIJAIN PUOLESTA - ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN KOKOELMA

1.2.-25.5.2014 Rauman taidemuseo

Avajaiset perjantaina 31.1. klo 18-20. Lehdistötilaisuus perjantaina 31.1. klo 13. Tervetuloa!

Rauman taidemuseossa avautuu 1.2.2014 Alfred Kordelinin säätiön taidekokoelmaa esittelevä näyttely. Mukana on yli 230 teosta n. 80 taiteilijalta, joukossa säätiön ensimmäiset ja uusimmat hankinnat. Kokoelmaa ei ole aiemmin esitelty näin laajasti. Säätiön vuodesta 1921 keräämiä teoksia on talletettu kotimaisiin taidemuseoihin: Ateneumiin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Lahden, Rauman ja Tampereen taidemuseoihin sekä Keski-Suomen museoon Jyväskylään.

Alfred Kordelin (1868-1917) oli yksi 1900-luvun alun merkittävimmistä suomenkielisistä liikemiehistä. Vaatimattomista oloista lähtöisin oleva raumalaisen merimiehen poika loi suuromaisuutensa lähes tyhjästä. Kordelin toimi kaupan, teollisuuden ja laivanvarustuksen aloilla omistaen mm. Reposaaren sahan sekä Mommilan ja Jokioisten kartanot niihin liittyvine laajoine maa-alueineen.

Alfred Kordelin jäi lähes täysin vaille muodollista koulunkäyntiä. Hän piti kuitenkin henkisiä arvoja tärkeinä. Siitä on todistuksena hänen testamenttinsa, jossa hän jätti valtaosan omaisuudestaan Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston peruspääomaksi. Alfred Kordelin oli myös kuvataiteiden ystävä. Hän rakennutti itselleen kesäasunnoksi Naantaliin Kultarannan, josta piti hänen kuolemansa jälkeen tehdä museo.

Alfred Kordelinin säätiöllä on tätä nykyä noin 290 taideteoksen kokoelma. Vaikka taidekokoelman muodostamisvelvoite ei sisältynyt Alfred Kordelinin testamentissa säätiön tehtäviin, se alkoi kerätä taidetta ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien. Siinä nähtiin yksi keino tukea taiteita, joka yhdessä tieteen, kirjallisuuden ja kansansivistystyön edistämisen kanssa kuului testamentin mukaan säätiön tehtäviin.

Säätiö ei ole missään vaiheessa määritellyt taidekokoelman kartuttamisen suuntaviivoja tai painopisteitä, vaan kokoelma on muodostunut säätiön varsinaisten tehtävien seurauksena tai tiettyihin tarpeisiin liittyvien suoranaisten tilausten kautta. Vaikka kokonaisuus ei edusta koko kuvaa Suomen taiteen kehityksestä 1920-luvulta näihin päiviin, siitä erottuu selkeitä teosryhmiä, jotka antavat erinomaisen kuvan syntyaikansa pyrkimyksistä. Säätiön teoksista tunnetuimpia lienevät Pekka Halosen Viulunsoittaja (1900), Alvar Cawénin Kehtolaulu (1921), Eemil Halosen Aino (1922) ja Wäinö Aaltosen Tytön pää (Kultapää, 1925).

Opastukset:
Näyttelyn kuraattorin Tapani Pennasen opastettu kierros sunnuntaina 2.3. klo 13.
Yleisöopastukset sunnuntaina 6.4. klo 13 ja sunnuntaina 18.5. klo 13.
Yleisöopastukset sisältyvät pääsylipun hintaan.

Lisätietoja:
Janne Koski, intendentti, 0440 224154, janne.koski@raumantaidemuseo.fi
Tapani Pennanen, näyttelyn kuraattori, 050 345 1143, tapani.pennanen@gmail.com
Lehdistökuvat: Pauliina Monto-Kokkonen, 0440 224152, pauliina.kokkonen@raumantaidemuseo.fi

PEKKA HALONEN

PEKKA HALONEN
VIULUNSOITTAJA, 1900
ATENEUMIN TAIDEMUSEO
ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN KOKOELMA
KUVA: VALTION TAIDEMUSEO, KUVATAITEEN KESKUSARKISTO


© Rauman taidemuseo 2011 
Tekijänoikeudet | Yhteystiedot