Lähes täydellinen-valokuvanäyttely
Rauman taidemuseossa 5.12.03 - 4.1.04

Lehdistötilaisuus 2.12. klo 13.00
Avajaiset 4.12. klo 18.00
Tervetuloa

Lähes täydellinen -valokuvanäyttely kertoo elämän monimuotoisuudesta, pyrkii hälventämään ennakkoluuloja ja rohkaisee kohtaamisiin erilaisten ihmisten kanssa. Esillä on seitsemän tunnetun suomalaisen valokuvaajan töitä.

Lähes täydellinen -valokuvanäyttely järjestettiin alun perin Kehitysvammaliiton 50-vuotisjuhlan kunniaksi syksyllä 2002. Euroopan unionin vammaisten vuonna 2003 se jatkaa kierrostaan taidemuseoissa eri puolilla Suomea. Helsingin jälkeen näyttely oli Kuopion taidemuseossa ja sitten Pieksämäellä kulttuurikeskus Poleenissa, Keravan taidemuseossa, Salon taidemuseossa, Seinäjoen Taidehallissa, valokuvakeskus Nykyajassa Tampereella, Ulvilassa ja nyt Rauman taidemuseossa. Rauman jälkeen näyttely siirtyy Raisioon ja sitten Kokkolaan.

Näyttely marssittaa esille kuvia, joita ei ole totuttu näkemään. Se puhuu siitä, mistä yleisessä retoriikassa vaietaan. Se liikkuu näkyvän ja näkymättömän, julkisen ja marginaalien rajoilla. Se kertoo maailmasta, jonka tahti on astetta nykymaailman ihannetta hitaampi ja jossa ei liiemmin peitellä tunteita.

Stefan Bremer kuvaa kehitysvammaisia jazzleirillä, Pekka Elomaa on toteuttanut työnsä kehitysvammaisten ja heidän ohjaajiensa kanssa, Jaakko Heikkilän panoraamoissa on Lapissa asuvia kehitysvammaisia ja Ulla Jokisalon kohteena on pienen down-pojan arkipäivä. Jouko Lehtola kuvaa laitoksissa asuvia kehitysvammaisia ja Pertti Nisosen kuvissa käsitellään kehitysvammaisten parisuhdetta. Ars Fennica -palkinnon saaneen Heli Rekulan videossa esiintyy autistinen mies.

Lehdistötilaisuudessa on läsnä Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, valokuvaaja Pekka Elomaa ja hänen kuvissaan sekä kahdessa videoteoksessaan esiintyvä Juha Ruoho.

Yhteiskuntamme vaatii ihmisiltä yhä suurempaa nopeutta, tehokkuutta ja sosiaalista näppäryyttä. Monista muistakin kuin kehitysvammaisista tuntuu, että he eivät pysy vauhdissa mukana.

Kehitysvammaisia on Suomessa noin 30 000, heistä lievästi kehitysvammaisia noin seitsemänkymmentä prosenttia. Kehitysvammaisen ihmisen on vaikea oppia ja ymmärtää asioita muiden tavoin. Käsitteellinen ajattelu ja päivittäiseen elämään liittyvät toimet ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Oikeanlainen tuki auttaa heitä selviytymään arkipäivästään.

Kehitysvammaisuus voi johtua perintötekijöistä, sikiöaikaisesta tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneesta häiriöstä tai syntymän jälkeisten infektioiden tai tapaturmien aiheuttamista aivovaurioista.

Ongelmat ymmärtämisen alueella eivät kuitenkaan estä hyvää elämää. Kehitysvammaiset käyvät koulua, valmistuvat ammattiin ja solmivat parisuhteita. Kehitysvammaisten matka on kulkenut eristyksistä kohti yhteyttä. Asumisessa pyritään entistä yksilöllisempiin ratkaisuihin. Yhä useammat pienet lapset käyvät tavallista päiväkotia ja vanhemmat haluaisivat heidän usein jatkavan sen jälkeen tavallisessa koulussa. Osa kehitysvammaisista työllistyy avoimille työmarkkinoille. Suurin osa on kuitenkin eläkkeellä ja työskentelee kehitysvammaisille tarkoitetuissa työkeskuksissa.

Kehitysvammaliitto on toiminut yli 50 vuoden ajan kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien parhaaksi. Liitto kouluttaa, tutkii, tiedottaa ja tekee oppimateriaaleja. Liiton Selkokeskus puhuu selkokielisen tiedonvälityksen puolesta ja julkaisee ajankohtaisista asioista kertovaa Selkouutisia. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki palvelee niitä, joilla on vaikeuksia puhumisessa. Näyttelyn valokuvaajat ovat kommentoineet kohtaamisiaan kehitysvammaisten ihmisten kanssa seuraavasti:

Stefan Bremer "Kehitysvammaisten jazzleiri kesällä 2002 oli yhtä aikaa hauska ja merkillinen kokemus. Minut imaistiin nopeasti mukaan erikoiseen olotilaan, jossa kaverit moikkasivat toisiaan sata kertaa päivässä. Ihmiset saivat tehdä sitä, mistä todella nauttivat. Arki tuntui väistyvän kauemmaksi. Koimme asiat yhdessä. Kukaan ei pihdannut riemuaan. Se tuntui mukavalta."

Pekka Elomaa "Alun perin ajattelin järjestää kehitysvammaisille työpajan, jossa opettaisin heille valokuvausta niin kuin sen itse ymmärrän kommunikaationa ja taiteena. Vähitellen ryhmä kasvoi. Työtapamme muuttui näytelmäksi. Valokuvat ovat muistoja siitä."

Elomaan johtamaan Lyhty ry:n työpajaan kuuluivat Petri Halonen, Petri Helander, Teppo Lahtinen, Mikko Pulliainen, Pekka Valle ja Markus Vähälä. Ryhmää auttoivat Marvin Lorenzo, Ilario Marrocco, Luca Meloni, Juha Ruoho, Kimmo Räisänen ja Antti Suvanto.

Jaakko Heikkilä "Kuvieni henkilöt asuvat Lapin maaseudulla. 14-vuotias Laura käy kotoa käsin koulua. 37-vuotias Maire elää iäkkäiden vanhempiensa kanssa ja 40-vuotias Pekka kuuluu veljensä perheeseen. Kohtasin kodeissa poikkeuksellista lämpöä, inhimillisyyttä ja viisautta. Lauraa, Mairea ja Pekkaa yhdistää myös eräänlainen viattomuus. He osoittavat avoimesti tunteensa ja sisäiset halunsa."

Ulla Jokisalo "Tapasin Santerin keväällä 2002. Hän teki minuun suuren vaikutuksen. Ihastuin Santerin valoisaan vilpittömyyteen ja hänen tapaansa kommunikoida kuvien kautta. Santeri ei juurikaan puhu, vaan käyttää viittomia ja lukee kuvia, aina ja kaikkialla. Hänen halunsa oppia on pohjaton. Santeri asuu isänsä, äitinsä ja 3-vuotiaan Rasmus-veljensä kanssa. Santeri sairastaa leukemiaa."

Jouko Lehtola "Osa kuvaamistani ihmisistä selviytyy melko itsenäisesti arjestaan, mutta osa on vaikeasti kehitysvammaisia. Heidän liikuntakykynsä on hyvin vähäinen, enkä saanut heistä kaikkiin yhteyttä. Mielestäni kehitysvammaisuutta pidetään yhä tabuna. Jouduin miettimään paljon sitä, kuinka vaikeavammaisten ihmisten kuvia tulisi ja voi esittää. Laitoksissa eläville ja heidän omaisilleen kuvien hätkähdyttävä maailma on joka tapauksessa totta."

Pertti Nisonen "Tutustuin Jussiin ja Miraan kuten kehen tahansa nuoriin. Kuvasin heitä asuntolassa, jossa molempien koti sijaitsee. Jussi ja Mira käyvät töissä, harrastavat, tapaavat tuttaviaan ja haaveilevat yhteisestä perheestä. Jussi on aktiivinen ulospäin. Mira miettii, millaista elämä olisi oman lapsen kanssa."

Heli Rekula Autismi on keskushermoston kehityshäiriö. Suurin osa autisteista on myös kehitysvammaisia ja monella kehitysvammaisella on autistisia piirteitä. Sanoja autisteilla on vähän tai ei lainkaan. Tulkitsin kuvaamani ihmisen viestejä hänen eleidensä, ilmeidensä ja ruumiinkielensä kautta.

Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, Kehitysvammaliitto
puh. 09-3480 9217 tai 0400 906 061

www.kehitysvammaliitto.fi

Yhteistyössä:
Nordea, Rauma
Fysikaalinen Hoitolaitos Fysiopankki
Lääkärikeskus Minerva
Rauman Uusi Apteekki
Silmäoptikot Palmu Oy


© Rauman taidemuseo 2011 
Tekijänoikeudet | Yhteystiedot