Lehdistötiedote
Äänet ovat näkymättömiä
ja usein jopa huomaamattomia - ne kuuluvat mutta niitä ei useinkaan ajatella. Täydellinen
hiljaisuus on äärimmäisen harvinaista ja liian voimakkaat äänet ovat
yleistyneet ympäristössämme. Mitä kuuluu? –näyttely keskittyy ääniin ja
kuuntelemiseen. Millaisia ovat putoavat äänet, mikä on äänimaisema ja miten
musiikki voi muokata näkemäämme?
Rauman
Taidemuseo jatkaa aistiaiheisten nykytaiteen näyttelyiden sarjaa kuuloa käsittelevällä
Mitä kuuluu? -näyttelyllä ja työpajoilla. Vuosi sitten näyttelysarja
aloitettiin hajuaistia käsittelevällä näyttelyllä Voihan nenä! Näyttelysarjan
erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Mitä kuuluu? -näyttelyyn
tulee esille äänitaidetta sekä kuvataidetta, jossa äänellä on tärkeä
rooli. Näyttelyn oheisohjelmana järjestetään ääneen liittyviä työpajoja
lapsille ja nuorille (sävellys-, sadutus- ja äänitehostepajat).
Taiteilijat:
Simo Alitalo, Brian Eno,
Juha van Ingen, Johanna
Mannila, Viljami Ovaskainen, Sinikka
Palonen, Aarno Salosmaa, Pekka Sassi,
Juha Valkeapää
Mitä
kuuluu? –näyttelyn työpajat:
Äänitehostepaja
Yleisradion
erikoistuotanto on toteuttanut näyttelyyn äänitehosteohjelman, joka on kävijöiden
kuultavissa museon yläkerrassa. Kuunneltavana on radion äänitehostenäytteitä
satukuunnelmista arkipäivän ja perinnemaiseman ääniin. Pajassa voi myös
itse kokeilla äänten tekemistä ohjeiden mukaan.
Kerro
oma satu - Sadutustyöpajat
5-8-vuotiaille. Työpajan
kesto noin 45 min., ryhmäkoko noin 6 lasta kerrallaan.
Maanantaisin
klo 9-13 Rauman Taidemuseon Verstaassa koko näyttelyn ajan. Ohjaaja
kirjallisuuden läänintaiteilija Sini Kiuas.
Musiikkia
hetkessä - Sävellystyöpajat 4.3. – 16.3.
Instant music eli pikamusiikki on eräs digitalisoitumisen synnyttämistä uusista ilmiöistä,
jossa musiikkia voidaan koota tietokoneella erilaisia valmiita ääniä (sampleja)
yhdistelemällä.
Arkipäivisin
tilaisuudet on tarkoitettu kouluille (luokat 1.-9.) ja ennalta varattavat ajat
ovat 90 minuuttia 12 hengen ryhmää kohti. Viikonloppuisin avoinna kaikille
halukkaille. Parhaat teokset palkitaan päätöspäivänä 16.3. järjestettävässä
tilaisuudessa.
Työpajat
järjestetään yhdessä Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin -oppiaineen
ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Tilaisuus kuuluu osana myös
Digitaalisen kulttuurin talvipäivien ohjelmaa. Ohjaajina ROKL:n opiskelijat,
vastuuhenkilö lehtori Hannu Riikonen.
Tiedustelut
ja varaukset Rauman Taidemuseo puh. 8224346.
Muu
ohjelma:
Digitaalisen
kulttuurin talvipäivät 14.3.-15.3.2003
Lauantaina
15.3.2003 luennot Rauman Taidemuseon yläkerrassa
Järjestäjä:
Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yksikkö.
Mitä kuuluu? –näyttelyn taiteilijat:
Simo
Alitalon
teos Pudotus on kaiuttimista muodostuva pilarimainen rakenne, joka
on ripustettu näyttelytilan kattoon. Teoksen äänet putoavat tilaan. Alitalo
on suomalaisen äänitaiteen edelläkävijöitä ja hänen teoksiaan on ollut
esillä monissa kansainvälisissä näyttelyissä. Pudotus –teos oli viime
syksynä esillä Belgian Bruggessa.
Brian
Enon (s.1948, Iso-Britannia) Muistikukat/Memory Flowers
muodostuu kukkia muistuttavista äänilähteistä, äänestä ja
hiekasta. Brian Eno on yksi aikamme merkittävimpiä muusikoita, joka tunnetaan
myös äänitaiteilijana. Muistikukat teos kuuluu Kiasman kokoelmiin.
Ääni
on aina näkymätöntä.
Juha
van Ingenin
(s.1963) teos VU (Rauma) muuttaa näkyväksi näyttelytilassa
kuuluvat äänet. Kävijä voi ääntä tuottamalla sytyttää ja sammuttaa
teoksen värikkäät valokaapelit. Teos on eräänlainen abstrakti
minimalistinen taulu, joka muuntuu ja
reagoi näyttelytilassa kuuluviin ääniin. Aikaisempi versio teoksesta on ollut
esillä Tampereen rautatieasemalla vuonna 1999.
Johanna
Mannilan
(s.1967) SIKAKO, teos
perustuu naisen ja miehen vuoropuheluun – riitelyyn, jossa he nimittelevät
toisiaan eri eläinten nimillä. Äänet kuuluvat tilassa vastakkaisista
kaiuttimista ja kuulija joutuu tämän taistelukentän keskelle. Teos käsittelee
humoristisesti sukupuolten ikuisesti selvittämätöntä ristiriitaa, mutta myös
laajemmin inhimillisen vuorovaikutuksen ongelmia. (Teoksen äänityöt: Kari
Haapala/Soundart.)
Viljami
Ovaskaisen (s. 1977)ääniteos
koostuu erilaisten äänimaisemien dokumentaatioista. Äänet on tallennettu päiväkirjamaisesti
ja ne kertovat taiteilijan kotikaupungin Tampereen elämästä. Teoksessa on sekä
julkista kaupungin äänimaisemaa, että yksityisiä keskusteluja ja elämisen
ääniä.
Taidemaalari
Sinikka Palonen
(s.1948)
on toteuttanut Rauman Taidemuseon Verstaaseen Maan Enkeli tilataideteoksen,
joka koostuu veistoksista, tilallisista elementeistä, maalauksesta ja äänestä.
Veistosten materiaalina Palonen on käyttänyt kristallia, valaisinten osia ja
paperikukkia. Tilateokseen kuuluvan äänimaailman on toteuttanut Joni Kaukkila.
Aarno
Salosmaan
(s. 1941)teos Adagio on kaatopaikalla kuvattu voimakkaan
visuaalinen dokumentti kaiken katoavaisuudesta. Teos havainnollistaa musiikin
roolia ja ominaisuutta ihmisen tunteiden manipuloijana. Musiikki muuntaa näkemäämme
ja kokemaamme uskomattomalla tavalla. Teoksen musiikkina kuullaan Duke
Ellingtonin Caravan ja Tomaso Albionin Adagio rinnastettuna kaatopaikan jätevuoriin.
Kaatopaikka on ihmisen luoma monumentti, johon Salosmaa rinnastaa myös luonnon
kuvaamalla lintuja, vapauden vertauskuvia. Teos kuuluu Saastamoisen säätiön
kokoelmiin. Tuotantotuki Avek/Veli Granö.
Pekka
Sassin (s.1969) videoteosten trilogia: UMi (2001), Wave
(2002), Transmission (2002) muistuttaa matkaa avaruudessa. Valot, äänet ja värit
kuvaavat jotain toista todellisuutta – sukellusta tuntemattomaan. Transmission
teoksen lopussa kuulemme hieman epäselvän viestin: “This is the last
transmission from year 2086. After this there won´t be any ever. Be avare of
the following series of numbers: 3055 4233 6719 9921 0120 5187 2233 and 4435.
Good luck.
Juha Valkeapään
(s.1967)teoksen nimi on Poika ja sen lelut. Teoksen äänimaailma ja ilmiasu
perustuvat kahteen aikaisempaan äännelmään Poika ja Pojan lelut. Poikaa
Valkeapää esitti Ulkomaisen taiteen museossa marraskuussa 1998 ja Pojan leluja
Q-teatterin
VaraQ-näyttämöllä syyskuussa 1999. Teosten ääni- ja liikemaailman
taiteilija on omaksunut pojaltaan, joka oli tuolloin 0-2,5-vuotias.
Näyttelyä
tukevat: Alfred
Kordelinin rahasto, Narvi-Sähkö
Oy, Suomen
Superlon Oy, Turun
Kristalli Oy