Näyttelysarja tekee nykytaidetta helpommin lähestyttäväksi sekä lapsille että aikuisille. Musta tuntuu -näyttelyyn liittyy myös työpajoja. Näyttelyn toteutusta ovat tukeneet Tikkurila ja Rauman kaupungin tietohallinto.
Näyttely on jatkoa vuonna 2002 Voihan nenä! -näyttelyllä aloitetulla aistisarjalle, jonka aiheena oli hajut ja hajuaisti. Vuonna 2003 järjestettiin Mitä kuuluu? -näyttely äänistä nykytaiteessa.
Musta tuntuu -näyttelyn taiteilijat
|
Suvi Aarnio, Mika Hasselqvist ja Sanna Syvänen
Nuorten taiteilijoiden työryhmä on toteuttanut jätkänshakkia muistuttavan pelin, jota pelataan lattialla ja jonka suuret liikuteltavat nappulat ovat erilaisista materiaaleista. Pelikuviot voi sotkea yllättäen ilkikurinen Jokeri.
|

Suvi Aarnio, Mika Hasselqvist ja Sanna Syvänen
|
Oiva Gillsten
Salolaisen taiteilijan Oiva Gillstenin puuveistokset Aurinkosydän ja Planeetta leijailevat ilmassa. Näiden taivaankappaleiden liikkeisiin voi vaikuttaa - niitä saa koskea ja pyöritellä. Voiko kiven pinta olla niin sileää, että se tuntuu oikeastaan pehmeältä?
|

Oiva Gillsten
|
Maija Helasvuo
Maija Helasvuon puuveistokset on veistetty eri puulajeista - lepästä, haavasta, männystä ja tammesta. Puun pinta on jätetty rosoisen eläväksi. Teosten aiheet liittyvät ruokailuun - männystä on veistetty jättiläismäinen puurokauha, tammesta taas kertakäyttöinen hampurilaislaatikko.
|

Maija Helasvuo
|
Antti Hämäläinen ja Maarit Nevanperä
Maton alituksia on räsymatoista koottu installaatio.
Huoneessa risteilevät räsymatot pitäisi saada kuriin ja järjestykseen, mutta onnistuuko se?
|

Antti Hämäläinen ja Maarit Nevanperä
|
Hanna Jaanisoo
Hanna Jaanisoon pronssiveistokset esittävät roomalaisten akvedukteja tai Pisan kaltevaa tornia, mutta pinnalta löytyykin nallekarkkirintaman muodot. Jaanisoon teoksesta selviää myös millainen on terveen koiran kuono.
|

Hanna Jaanisoo
|
Villu Jaanisoo
Villu Jaanisoon jättiläiskokoiset mustat nojatuolit on rakennettu autonrenkaista. Tuolit on sijoitettu museon pihalle ja niihin saa kiivetä istumaan.
|

Villu Jaanisoo
|
Anssi Kasitonni
Kolkuttajat videoteoksen mielikuvituksellinen tarina kuvaa myyrien maanalaista elämää ja työtä. Kasitonnin sähköteknisissä sovelluksissa seikkailevat myös Herra Viiksimies ja Myyrä-herra, jotka osaavat puhua.
|

Anssi Kasitonni
|
Keanne van de Kreeke
Halaussäkit on valmistettu erilaisista pehmeistä materiaaleista, niitä voi halata, haistella ja tunnustella.
|
|
|
Kukakumma Muumaassa on keholla ja äänellä ohjattava lasten tietokonepeli, jonka ovat tehneet Perttu Hämäläinen, Johanna Höysniemi, Teppo Rouvi ja Laura Turkki. Teoksen toteutusta Musta tuntuu -näyttelyssä on tukenut Rauman kaupungin tietohallinto.
|

Kukakumma Muumaassa
|
Piia Lehti
Kuinka sinä muistat minut on muistipeli, joka on toteutettu grafiikan menetelmällä.
|

Pia Lehti
|
Jani Leinonen
Jani Leinosen Cocktail teoksessa maalauksia saa liikutella ja järjestää uudelleen mielensä mukaan magneettimaalilla maalatulla seinäpinnalla. Maalitehdas Tikkurila on tukenut teoksen toteutusta.
|

Jani Leinonen
|
MC Plotte Svärd: Minna Alanko ja Outi-Illuusia Parviainen
Lukitar teos levittäytyy taidemuseon yläkerran jännittäviin hormistoihin ja kattorakenteisiin. Kävijät saavat osallistua lukittaren työhön ja pääsevät jatkamaan seittien virkkaamista ja ansojen virittelyä…
Teoksen toteutusta on tukenut:
|

MC Plotte Svärd: Minna Alanko ja Outi-Illuusia Parviainen
|
Tuula Nikulainen
Lumimaja on huovuttamalla tehty maja, johon voi mennä sisään ja kokeilla lumikuningattaren kruunua. Villaisella tyynyllä voi levähtää ja aistia materiaalin lämmön.
|

Tuula Nikulainen
|
Kimmo Schroderus
Ehkä on kolmesta eri metallista - teräksestä, alumiinista ja pronssista- ja puusta valmistettu veistos, jonka aivoja muistuttavat metalliosat lämpenevät.
|

Kimmo Schroderus
|
Sähkökissa
Nuori raumalainen taiteilija Sähkökissa on tehnyt aistilaatikon, jonka taskujen kätköistä sormet löytävät erilaisia tunnusteltavia ja tunnistettavia esineitä.
|

Sähkökissa
|
Veijo Setälä
Nallekarit ovat nallenpäitä muistuttavia betoniveistoksia, jotka sijaitsevat lattialla niin kuin kivet rannalla. Nallekareilla voi tasapainoilla ja jalkapohjat saavat tunnustella veistoksen muotoja.
|

Veijo Setälä
|