Rauman Taidemuseo 21.1.-13.3.2005

Lehdistötilaisuus 20.1. klo 11
Avajaiset 20.1. klo 18
Tervetuloa!

Silmän kääntäjät on jatkoa Rauman Taidemuseon aistiaiheiselle nykytaiteen näyttelyiden sarjalle, joka on suunniteltu erityisesti lapsille ja nuorille. Aikaisemmat näyttelyt ovat olleet Voihan nenä!, Mitä kuuluu? ja Musta tuntuu.

Silmän kääntäjissä tutustutaan nykytaiteeseen ja erilaisiin näkemiseen liittyviin ilmiöihin. Näyttelyn teokset hämmästyttävät ja esittelevät konkreettisesti ilmiöitä ja asioita kuten camera obscuraa, illuusiota tilassa ja pinnassa, hologrammeja, liikkeen vaikutelmaa eli kineettisyyttä, käsillä katsomista… Teosten kautta voi myös huomata miten omat ennakkoluulot ja asenteet voivat vaikuttaa havaintoihin, eri tapoihin nähdä ja ymmärtää.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään runsaasti työpajoja, joissa opettajina toimivat kuvataiteilijat (ohjelma alla). Kävijät voivat halutessaan tutustua näyttelyyn myös tehtävämonisteen avulla, jota on saatavana taidemuseolta. Näyttelyn yhteydessä voi tutustua myös Satakunnan taidetoimikunnan tuottamaan Taideteoksia näkyvissä cd-romiin, jonka toteutuksesta vastaa kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman.

Näyttelyn taiteilijat:


 Else Joutsi   Tellervo Kalleinen   Anssi Kasitonni   Markus Kåhre   Samuli Laurinolli   Maria Lähteenmäki   Reima Nurmikko   Maija Närhinen   Marja Pirilä & Petri Nuutinen   Markus Raetz   Veijo Setälä

Yhteistyössä mukana:




Rauman kaupungin tietohallinto
Satakunnan taidetoimikunta

Else Joutsi

Else Joutsin mytologisiin hahmoihin perustuva keraamisten kasvoveistosten sarja on esillä hämärässä tilassa ja kävijät voivat halutessaan tutustua niihin kokonaan näkemättä - silmät peitettynä ja käsillä katsoen! Teokset on toteutettu touch modelling -tekniikkalla, jota Else Joutsi on opiskellut Tsekin tasavallassa Tasovissa. Tekniikka perustuu näkemättä työskentelyyn ja veistokset saavat muodon sormien ja kämmenten herkän tuntoaistin kautta. Else Joutsin teokset ovat olleet aikaisemmin esillä viime marraskuussa Brnossa Tsekin tasavallassa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös työpajoja, joissa on mahdollisuus opiskella touch modelling - tekniikkaa Else Joutsin ohjauksessa.

cv

Tellervo Kalleinen

Tellervo Kalleinen on tehnyt sarjan mielikuvituksellisia ja humoristisia silmälaseja, jotka muistuttavat osittain naamioita. Teoskokonaisuuden nimi on Välineitä taiteen ymmärtämiseen. Silmälasien vieressä oleva teksti kehoittaa näyttelyvierasta lainaamaan hyllyltä itseään eniten kiinnostavat silmälasit ja katsomaan näyttelyä niiden läpi. Karnevaalissakin naamioituminen ja roolin omaksuminen on vapauttava ja uudistava rituaali. Pilkettä silmäkulmaan!

Anssi Kasitonni

Anssi Kasitonnin Ansa veistos sijaitsee kahden huoneen välisessä oviaukossa. Teoksen autot näyttävät ajavan hurjaa vauhtia kulman taakse, jossa niitä odottaakin yllätys… Kasitonni käyttää veistostensa materiaalina läpikuultavaa valuhartsia, joka saa sen sisällä olevat asiat näyttämään uudelta, vääristymään ja muuttamaan muotoaan.

cv

Markus Kåhre

Markus Kåhren teokset perustuvat tilan ja liikkeen illuusioon sekä katsojan havaintokyvyn pettämiseen. Miten kolmiulotteinen tila näyttää peilikuvalta tai negatiivinen muoto positiiviselta. Peilistä katsoja voi nähdä oman kuvansa sädekehällä varustettuna, mutta miksi sädekehää ei olekaan vieressä seisovan kaverin pään ympärillä? Hämärään tilaan sijoitetut kipsiveistokset seuraavat katseellaan kävijöitä…Osa kokonaisuuden teoksista on lainattu näyttelyyn Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmista.

cv

Samuli Laurinolli

Samuli Laurinollin maalaukset jatkavat modernin abstraktin taiteen ja optisen taiteen perinnettä - kuvaa rakentuu geometrisista muodoista, viivoista ja väristä. Mutta Laurinolli sijoittaa teoksiinsa leikillisesti myös esittäviä elementtejä ihmishahmoja tai esineitä. Laurinollin teoksille on ominaista myös kineettisyys. Väriä, muotoja ja viivoja on käytetty siten, että katsojalle välittyy kuvasta liikkeen vaikutelma eli maalaukseen on luotu värähteleviä, katsojan havaintoa häiritseviä optisia liikeilluusioita. Laurinolli on kirjoittanut teoksestaan Mekaaninen ajatus seuraavasti: "Teos esittää kilpa-ajajan vaihtoehtoja, yhtä ajatuskerroksista, minkä hän valitsee. Kääntyäkö oikeaan? Vasempaan? Painaa jarrua? Kaasua? Ei mitään näistä, vaan hetken aikaa hän ajattelee olevansa voittaja. Virhe. Ajajan keskittyminen herpaantuu, auto suistuu radalta ja kilpailu on hävitty. Kuinka pieni ajatus, riittää vaikuttamaan koko elämäämme?"

cv

Maria Lähteenmäki

Maria Lähteenmäen Puukasvoja valokuvasarja esittää epätarkasti kuvattuja puiden latvoja. Jokainen tietää miten valoissa ja varjoissa, musteläiskissä tai pilvissä voi nähdä mitä ihmeellisimpiä hahmoja, tapahtumia ja tarinoita. Pysähdy hetkeksi ja katsele kuvia. Millaisia tarinoita sinä näet?

cv

Reima Nurmikko

Holografista kuvaa katsottaessa sen käsinkosketeltavan todelliselta näyttävä kolmiulotteisuus ja häilyvä kangastusmainen epätodellisuus luovat vaikutelman salaperäiseen tuntemattomaan ulottuvuuteen katsomisesta. Ilmiö on kiehtova ja holografiatekniikkaa onkin jo 1960-luvulta alkaen käytetty taiteen tekemisen välineenä. Reima Nurmikko on ainoa Suomessa pääasiassa holografiaan keskittyvä taiteilija.

Holografiataide on mielenkiintoinen kaksiulotteisen ja kolmiulotteisen sekä paikallaanpysyvän ja liikkuvan kuvan välimuoto. Yhteen hologrammiin voidaan sisällyttää pieni jakso liikkuvaa kuvaa, kuten tässä Nurmikon teoksessa, jossa katsoja liikkuessaan teoksen edessä ¨avaa¨ ja ¨sulkee¨ telineisiin kiinnitetyt läpivalaisuhologrammit, joissa liekki lepattaa kämmenellä ja katoaa.Teos saa neljännen ulottuvuuden, ajan.

cv

Maija Närhinen

Maija Närhinen kuvaa maalauksissaan arkisia asioita ja esineitä lähes valokuvan tarkasti. Närhisen teokset jatkavat asetelma- ja ns. trompe l´oeil -maalauksen perinnettä. Näissä maalauksissa ei kuitenkaan ole kuvattu kolmiulotteisen tilan tai valojen ja varjojen illuusiota vaan tasaisessa valaistuksessa olevat esineet, jotka sijoittuvat luontevasti seinälle ja katsojan todelliseen tilaan. Trompe l'oeil -aiheissa todellisuuden jäljittely on viety huippuunsa ja silmä erehtyy luulemaan kuvaa todelliseksi. Äärimmäisen illuusion keinoin trompe l'oeil saa katsojansa hetkeksi uskomaan, että kuvassa voisi olla jotakin kosketeltavaa. Närhisen maalaukset ovat myös nykyhetken todellisuuden dokumentaatiota maalauksen keinoin.

Marja Pirilä ja Petri Nuutinen

Marja Pirilä ja Petri Nuutinen ovat toteuttaneet taidemuseon piharakennuksen Makasiiniin camera obscura tilateoksen, jossa on seitsemän katosta riippuvaa camera obscuraa keskellä huonetta. Niiden välissä voi kuljeskella, niitä voi käännellä eri suuntiin ja ihmetellä niiden sisälle syntyviä ja jatkuvasti muuttuvia kuvajaisia. Teos henkii leikkimielisyyttä ja iloa löytää arjen keskeltä ihmeellinen ilmiö - camera obscura. Teoksen katosta roikkuvat camera obscurat ovat peltiämpäreitä, joiden sisällä on mattalasi ja kuvajaiset heijastuvat niiden pohjassa olevien linssien kautta. Taidemuseon sisätiloissa on esillä myös kolme valokuvateosta Marja Pirilän Camera Obscura -sarjasta, jossa taiteilija on kuvannut eri henkilöitä omassa huoneessaan ja huoneeseen rakennetun camera obscuran avulla heijastanut sisätilaan kuvan ikkunasta näkyvästä maisemasta. Teokset ovat muotokuvia, joissa on mukana kuvattavan oma tila ja siitä avautuva ulkotila.

Petri Nuutisen cv
Marja Pirilän cv

Markus Raetz

Markus Raetzin veistoksille on ominaista muotojen muuttuvuus. Asiat, jotka havaitsemme, ovatkin jotain myös jotain muuta kuin miltä ensiksi näyttää. Jokin on aina myös toinen. Raetzin grafiikan teoksissa on käytetty tekniikkana heliogravyyriä eli fotogravyyriä, 1800-luvun lopulla kehitettyä painomenetelmää, joka soveltuu erinomaisesti valokuvien painamiseen graafisesti. Raetzin teosten alkuperäinen kuva ei ole kuitenkaan normaali valokuva vaan fotogrammi, joka on toteutettu valottamalla valokuvapaperille käden varjoja ja peilin kautta heijastettua valoa ja piirrosta. Peruskoululaisille tarkoitettuja fotogrammi-tehtäviä löytyy esim. netistä osoitteesta www.edu.fi. Fotogrammien tekemiseen ei siis tarvita kameraa eikä välttämättä pimiötä. Raetzin teokset kuuluvat Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin.

cv

Veijo Setälä

Veijo Setälän teos Videotykki on taiteilijan kehittämä leikillinen veistos, joka esittää dataprojektoria. Ulkonäöltään melko arkaainen videotykki heijastaa seinälle taiteilijan piirustuksia, joiden lähtökohtana ovat hirviöhahmot pelien ja lelujen maailmasta. Projektorin lamppuina ovat vanhat toimimattomat taskulamput. Taiteilija on kertonut teoksen syntyneen kommenttina jatkuvasti lisääntyneeseen taidenäyttelyiden videotarjontaan.

cv

Silmän kääntäjät -näyttelyn työpajat:

Väri-ihmeitä
Albers - Väri näyttää toiselta
Värioppia päiväkotiryhmille.
1) ma 24.1. klo 9.30-11
2) ma 31.1. klo 9.30-11
Värioppia ala-asteille
3) ma 24.1. klo 12-13.30
4) ma 31.1. klo 12-13.30
Opettajana kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman
Materiaalimaksu 1 euro/oppilas.

Käsillä katsoen
Kasvotutkielman tekeminen- touch modelling metodilla, joka perustuu sormien ja kämmenten herkkään tuntoaistiin.
Työskentely tapahtuu kokonaan silmät peitettynä. (12-16 vuotiaille )
5) ke 26.1. klo 9-11
6) to 27.1. klo 9-11
7) pe 28.1. klo 9-11
Ryhmän koko max. 15 oppilasta
Opettajana keraamikko Else Joutsi
Materiaalimaksu 1 euro/oppilas.

Väri-ihmeitä
Perspektiiviharhaa
Värioppia päiväkodeille
8) ma 14.2. klo 9.30-11 Värioppia ala-asteille
9) ma 14.2. klo 12-13.30
Opettajana kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman
Materiaalimaksu 1 euro/oppilas.

Hiihtolomaviikolla:

Väri-ihmeitä
Simultaanikontrasti
Värioppia päiväkodeille.
10) ma 28.2. klo 9.30-11
Värioppia ala-asteille
11) ma 28.2. klo 12-13.30

Camera Obscura
Tutustutaan camera obscura ilmiöön ja rakennetaan omat camera obscurat
12) ke 2.3. klo 13-16 (Eurajoen Säästöpankin asiakkaille varattu työpaja).
13) to 3.3 klo 9-12
14) to 3.3. klo 13-16
Ryhmän koko max 20 lasta, 7-11 vuotiaille.
Materiaalimaksu 1 euro/oppilas.
Opettajina valokuvataiteilijat Marja Pirilä ja Petri Nuutinen.

Lisätietoja:

Amanuenssi Henna Paunu 02-8224346, henna.paunu@raumantaidemuseo.fi

Lehdistökuvia:

Museosihteeri Pauliina Monto-Kokkonen, 02-8224346, pauliina.kokkonen@raumantaidemuseo.fi