USKO

Hengellisyys suomalaisessa valokuvassa

Tiedotustilaisuus pe 15.12.2006 klo 12, avajaiset klo 18

Taide ja usko ovat lähempänä toisiaan kuin yleensä mielletään. Molemmat koskettavat ihmisen tunteita ja jättävät syviä jälkiä. Kun aloimme koota USKO, hengellisyys valokuvassa -näyttelyä, monet kohottelivat merkitsevästi kulmakarvojaan. Uskonto ei kuulu tämän päivän yleiseen maailmanparannusapparaattiin; se koetaan syvästi henkilökohtaiselle tasolle menevänä asiana, jota usein ympäröi vaivautunut hiljaisuus.

Usko ja hengellisyys on teema, jota valokuvataiteessa on käsitelty suhteellisen vähän. Aihe ja sen dokumentaarinen lähestymistapa ovat varsin kaukana nykyisin valokuvaa vallitsevasta pintaa ja materiaa korostavasta tyylilajista, jossa usein tärkeää on helppous ja nopea omaksuttavuus.

Pidimme tärkeänä sitä, että näyttelyyn kutsutuilla taiteilijoilla on henkilökohtainen ote ja omaa kiinnostusta aiheeseen. Mukaan valitut kuvaajat olivat jo aiemmin käsitelleet uskoa, hengellisyyttä kuvissaan. Kunkin kuvaajan oma kiinnostus ratkaisi hänen kuvauskohteensa. Näyttelyn valokuvat käsittelevät muun muassa kuolemaa ja katoavaisuutta, Jumalan läsnä- ja poissaoloa, kristillisiä symboleita, suomalaisten keskuudessa tehtävää lähetystyötä, hengellisten kesäjuhlien arkea ja australialaista ylistysseurakuntaa.

Näyttelymme ei ole julkinen uskontunnustus eikä myöskään uskontojen esittely, jossa olisivat mukana kaikki maailman eri uskonnot. Toivomme, että kuvamme saisivat katsojan pysähtymään sekä hiljentymään, vaikkei niitä ole alttareiksi tarkoitettukaan.

Sari Poijärvi
Nina Tuittu
Näyttelyn kuraattorit, valokuvataiteilijat

Kalle Katailan teosryhmän nimi on Avaran kosketus. Meditatiivinen maisema antaa mahdollisuuden rauhoittua ja vapautua laajemmalle läsnäololle maiseman luomassa tilassa. Maisemassa oleminen, sen kokeminen kaikilla aisteilla, on kuin rukous, kontaktin etsimistä olemassaolon ulottuvuuksiin.

Kalle Kataila

Kalle Kataila

Kalle Kataila
Johanna Ketola on kuvannut katoamista, aikaa, kuolemaa ja kuolemista. Lähtökohtana on hänen oma mullistava, mutta lopulta rauhallinen, kokemuksensa kuolemasta. Hänen kuvissaan aihe arkistuu mutta säilyttää silti tavoittamattomuutensa.

Johanna Ketola

Johanna Ketola

Johanna Ketola
Katja Lösönen on kuvannut tähän näyttelyyn Herättäjäjuhlia ja Suviseuroja. Hän kuvaa uskonnollisuuden todellisuutta, sitä, miltä uskon mukaan eläminen oikeasti näyttää, käyttäen keinoinaan tarkkailua ja etäännyttämistä.

Katja Lösönen

Katja Lösönen

Katja Lösönen
Tuomo Mannisen aihe on raamatun monimielisin metafora, liha. Hän on kuvannut karitsan sisäelimiä.

Tuomo Manninen

Tuomo Manninen

Tuomo Manninen
Hannu Pakarinen esittelee sarjassaan Jumalan lahja kuvia laestadiolaisista perheistä, joille ehkäisystä kieltäytyminen on uskonnollinen valinta. Lapsia saadaan lahjana Jumalalta. Häntä kiinnostaa erityisesti usko yhteisöllisyyteen, ei niinkään uskonto.

Hannu Pakarinen

Hannu Pakarinen

Hannu Pakarinen
Saara Pelkonen on kuvannut afrikkalaisia lähetystyöntekijöitä Suomessa.

Saara Pelkonen

Saara Pelkonen

Saara Pelkonen
Sari Poijärvi kysyy missä Jumala on? Voiko hän tuntea Jumalan läsnäolon, tai poissaolon, ohikiitävänä hetkenä missä hän sitten onkin.

Sari Poijärvi

Sari Poijärvi

Sari Poijärvi
Nina Tuitulle valokuva on hengellinen viitatessaan äänettömään poissa- tai läsnäoloon - siihen, mikä oli mutta ei ole enää. Samalla tavalla Vanhan testamentin Saarnaajan kirja muistuttaa, että kaikella on aikansa ja paikkansa, mutta aika myös pyyhkii kaiken pois. Otto Grundström on kirjoittanut teokseen liittyvät runot.

Nina Tuittu

Nina Tuittu
Maria Åsvik on miettinyt palvomista. Hän uskoo, että kaikki ihmiset haluavat palvoa jotakin, asettaa jotakin itsensä yläpuolelle, vaikka eivät sitä palvomiseksi tunnistaisikaan. Hän on kuvannut tähän näyttelyyn mm. opiskelutovereitaan Australiassa.

Maria Åsvik

Maria Åsvik

Maria Åsvik


© Rauman taidemuseo 2011 
Tekijänoikeudet | Yhteystiedot