Saima ja Vihtori 24.9.2011-5.2.2012

Näyttely taiteilijapari Vihtori Ylisen ja Saima Tigerstedt-Ylisen elämästä ja tuotannosta

Rauman taidemuseo jatkaa taidehistoriallista näyttelysarjaa, jossa esitellään alueella toimineita keskeisiä taiteilijoita. Saima ja Vihtori -näyttely esittelee Vihtori Ylisen (1879-1953) ja Saima Tigerstedt-Ylisen (1878-1978) vaiheita. Ylisillä oli merkittävä rooli raumalaisen kuvataide-elämän luomisessa 1920-luvulla. Näyttely ja samalla julkaistava kirja valottavat taiteilijaparin elämää monesta näkökulmasta. Taiteilijaparin opiskeluaikaa sekä myöhempää perhe-elämää kuvittaa laaja säilynyt valokuvamateriaali.

Saima oli syntyjään Tuuloksesta, ruotsinkielisestä aatelissuvusta, ja Vihtori taas maanviljelijäperheestä Yläneeltä. He tapasivat vuonna 1899 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa. Avioiduttuaan vuonna 1905 he matkustivat hää- ja opintomatkalle Pariisiin. Matkalta palattuaan he rakensivat Yläneen Elijärven rannalle taiteilijahuvilan, Hauenkuonon, jossa he asuivat

Oheisohjelmaa:

Yleisöopastukset Saima ja Vihtori -näyttelyyn

Keskiviikkoisin 30.11., 28.12. ja 25.1. klo 15-16

Sunnuntaisin 11.12., 15.1. ja 5.2. klo 14-15

Yleisöopastukset sisältyvät museon pääsymaksuun. Tervetuloa!

Draamaopastuksia koululaisille

Rauman kaupungin lasten kulttuuriviikoilla 7.-20.11.2011

Kansakoulunopettajat Hertta Tarkka ja Eero Vaativa vierailevat Rauman taidemuseossa opastet- tujen käyntien yhteydessä, ja pitävät oppitunteja 1920-luvun opetustaulujen pohjalta. Oppitunnin pääasiallinen sisältö on suomalaiseen luontoon, maisemaan ja maaseudun sekä teollisuuden historiaan tutustuminen mutta mukana on myös opettamisen historiaa, kuvataidetta ja tietysti teatteria!

Opastusmaksu 20 €/ryhmä.
Lisätiedot ja varaukset:
(02) 822 4346 tai rtm@raumantaidemuseo.fi.
Tervetuloa!

Kulttuuriviikkojen ohjelma

lähes koko elämänsä ajan. Hauenkuonon esikuvana olivat kansallisromantiikan ajan taiteilijahuvilat, jossa jokainen yksityiskohta oli taiteilijan valmistama tai suunnittelema. Hauenkuonon rakentamiseen osallistuivat sekä Vihtori että Saima, molemmat suunnittelivat sisustusta ja tekivät seinämaalauksia. Saima myös sisusti kotia käsitöillään - ryijyillä ja gobeliineilla.

1920-luvulla Yliset asuivat Raumalla lasten koulunkäynnin takia. Aika oli myös Vihtorin ja Saiman ammatillisen elämän kannalta merkittävä vaihe. He osallistuivat Rauman taide-elämään ja viettivät aikaa mm. tärkeän satakuntalaisen kulttuuritoimijan Jalmari Karhulan kanssa. Karhuloihin Saima ja Vihtori olivat tutustuneet jo Pariisissa. Suuri osa taiteilijaparin maalaustuotannosta koostuu Rauma-aiheista.

Vihtori oli myös merkittävä maaseutuaiheiden kuvaaja. Hän teki runsaasti sekä matka- että kotiseutuaiheisia maalauksia. Osa teoksista liittyy hänen laajaan opetustaulutuotantoonsa, jota varten hän matkusti paljon ympäri Suomea. Vihtori oli myös suosittu muotokuvamaalari: tästä esimerkkinä on taidemaalari Victor Westerholmin muotokuva sekä muotokuvasarja Rauman rautatien asemapäälliköistä. Kiinnostavan kokonaisuuden muodostaa hänen vapaamuotoisempi tuotantonsa, kuten perheen ja sukulaisten muotokuvat.

Myös Saiman tuotantoa on näyttelyssä esillä kattavasti. Hän maalasi pääosin akvarelleja, aiheina mm. Vanha Rauma, interiöörit ja asetelmat. Näyttelyssä sekä taidehistorioitsija Liisa Murtin julkaisuun kirjoittamassa artikkelissa pohditaan myös naistaiteilijan asemaan liittyviä ongelmia. Saiman maalaustuotanto on määrällisesti pienempi kuin Vihtorin. Yhteisessä kodissa Saiman rooli oli ensisijaisesti vastata perheen arkiaskareista Vihtorin hankkiessa toimeentuloa taiteilijan työllä.

Näyttelyn yhteydessä dokumentoitiin molempien taiteilijoiden tuotantoa ja digitoitiin yli 1 000 valokuvaa pariskunnan perhealbumeista. Taideteoksia löytyi kartoituksessa kaikkiaan yli 300. Vihtorin teoksia kuuluu mm. Valtion taidemuseon, Turun taidemuseon ja Rauman taidemuseon kokoelmiin. Näyttelyn yli 150 teoksesta valtaosa on yksityiskokoelmista. Projektista, näyttelysuunnittelusta, julkaisun toimituksesta ja taitosta on vastannut taidehistorian maisteriopiskelija Laura Kokkonen.

Näyttelyä ja julkaisua on tukenut Eevi ja Jalmari Karhulan rahasto.

Lisätietoja:
Laura Kokkonen, puh. 0440-224157, laura.kokkonen@raumantaidemuseo.fi

amanuenssi Henna Paunu, puh. 0440-224155, henna.paunu@raumantaidemuseo.fi

Näyttelyn lehdistökuvat: http://www.raumantaidemuseo.fi/media/index.html
Pyydä tunnukset rtm@raumantaidemuseo.fi


© Rauman taidemuseo 2011 
Tekijänoikeudet | Yhteystiedot