P U U T O S – kuvataidekasvatusnäyttely Rauman kampus

Miltä vuosi tuntui?

 

Koulu vuoteni alkoi hyvissä merkeissä. Koulun alkaminen toi paljon uusia alkuja ja uuden alku tuo tapansa mukanaan aina innostusta ja toiveita. Opiskelu oli aluksi innostavaa ja tuntui että pystyn opiskelemaan epidemian aiheuttamien erikoisjärjestelyjen avulla paljon joustavammin. Vuoden kuluessa sainkin huomata, että epidemian tuoma joustavuus toi samalla yksinäisyyttä ja koulu joustavuudesta huolimatta oli rankkaa. Olin arvioinut oman jaksamiseni väärin ja koulu töistä on hiljaa varissut kaikki ilo. Ryhmä tehtävien tekeminen ryhmissä, missä en näe kaikkien ryhmäläisteni kasvoja tai kuule heidän ääniään tekee työskentelystä puuduttavaa. Kunhan saan tämän suoritettua, voin mennä takaisin nukkumaan…

– Alex Sunnarborg

Alex Sunnarborg: Lähipuu

Alex Sunnarborg: Lähipuu

Minun ja puun yhteinen tarina alkoi, kun muutimme perheeni kanssa Naantaliin. Olin nelivuotias ja jo silloin olen kiipeillyt lähipuussani. Puuhun oli helppo kiivetä, sillä se kasvaa vinoon. Se olikin yksi parhaista leikkipaikoista ja lähipuu on saanut kokea monet lapsuuteni leikit. Olen ollut puun oksilla lukemattomia kertoja, mutta nykyisin asun Raumalla ja viimeisestä tapaamisesta on vierähtänyt vuosia. On mukavaa mennä tapaamaan lapsuuteni ystävää vuosien jälkeen.

Alex Sunnarborg: Omakuva kollaasi
Alex Sunnarborg: Omakuva kollaasi
Alex Sunnarborg: Croquis
Alex Sunnarborg: Croquis
Alex Sunnarborg assosiaatio
Alex Sunnarborg: Assosiaatio kuva syksystä

Kuvataidekasvatus sivuaineena

 

Olemme päässeet kursseilla mm. valokuvaamaan, piirtämään, maalaaman ja tekemään ympäristötaidetta. Olimme ulkona piirtämässä nopeita elävän mallin piirroksia opettajastamme. Käsien piirtäminen on ollut minulle vaikeaa ennen, mutta olemme päässeet piirtämään ja maalaamaan käsiä ja enää se ei tunnu niin vaikealta. Olemme käyneet läpi eri työvälineitä ja materiaaleja. Syksyllä kurssien alussa saimme koululta haettua kuvisvälineet, ja opiskelu on onnistunut mielestäni yllättävän hyvin etänä. Kursseista olen oppinut paljon kaikkea, mitä voin hyödyntää tulevaisuudessa opettajan työssä.

– Emmi Lindgren

Emmi Lindgren ihminen ja puu

Emmi Lindgren: Kimi Väärälä ja mänty
Levitunturi, 5.4.2021

Kulkiessaan näköalaravintola Tuikkuun Kimi kulkee männyn ohi. Kyseinen mänty on katkennut tykkylumen takia. Metsä ja luonto ovat tärkeitä Kimille. Tunturimänty muistuttaa häntä hänen suvustaan, joka on kotoisin Lapista.

Emmi Lindgren: Elävän mallin piirtämistä
Emmi Lindgren: Elävän mallin piirtämistä
Emmi Lindgren: Abstrahointi
Emmi Lindgren: Abstrahointi
Emmi Lindgren: Käsien maalausta
Emmi Lindgren: Käsien maalausta

Tämä vuosi

 

Hyvä, kiva, bra! Antaa tulla lisää vaan! Olisin halunnut huutaa, mutta tapani mukaan teen tätäkin tehtävää iltahämärässä. Naapureita en mielelläni enää herätä. Ovathan he joutuneet katsomaan, kun piirrän viivoja parkkiruutuihin, kerään pihan oksat ja risut töitä varten ja kuvaan tyhjää pahvimukia eri kulmista. Tältä kurssilta eivät ole säästyneet myöskään ystäväni, jotka ovat saaneet kuulla niin ilot kuin stressin aiheet. Onpa heitä jopa viety kuvattavaksikin, milloin minkäkin puun luokse. Lopuksi haluan sanoa kiitos, kiitos kaikille!

– Iida Salo

Iida Salo: Minun puuni

Iida Salo: Minun puuni
Elina Salo ja kuusi, Raahe, 28.3.2021

Elinan ja minun ollessa pieni kuusi oli meille puu, jonka oksilla pyrimme pääsemään toista ylemmäs. Se oli puu, jonka varjoissa leikimme tekevämme pudonneista neulasista herkullista ruokaa. Se oli puu, jonka oksien suojiin piilouduimme leikkiessämme piilosta, varoen kuitenkin saamasta pihkaa vaateisiimme. Nyt se on kanto, joka muistuttaa meitä näistä muistoista.

Iida Salo: Viivat ympärillämme. Kuvaus ympäristössä esiintyvistä viivoista.
Iida Salo: Viivat ympärillämme. Kuvaus ympäristössä esiintyvistä viivoista.
Iida Salo: Vasen ja oikea käsi
Iida Salo: Vasen ja oikea käsi
Iida Salo: Mää. Omakuva kollaasi-tekniikalla.
Iida Salo: Mää. Omakuva kollaasi-tekniikalla.

Tästä vuodesta

Johan Pitkänen: Ihminen ja puu

Johan Pitkänen: Ihminen ja puu

Kuvataiteilija Jaakko Niemelä. Ikä 62 vuotta. Paluumuuttaja Raumalle. Asunut nyt 6 vuotta talossa, jonka pihapiiristä löytyy yli 100 vuotta vanha kaveri Valkeakuulas. Merkityksellisyyden pihan puille ja puutarhalle luo se, että tämä on Kaupungeissa asumaan tottuneen Niemelän ensimmäinen talo, jossa on mahdollista hoitaa omia puita ja kasveja. Pihassa on ollut muinoin ainakin seitsemän omenapuuta, jotka ovat luoneet puutarhaan hämyisän katon. Tällä hetkellä omenapuita on enää 3. Kaveri valkeakuulas on näistä paras omenantuottaja. Puun omenoista puristetaan vuosittain 70 litraa mehua ja jokunen hillopurkki. Niemelän puoliso vertaa puiden hoitamista norsujen hoitoon. Molemmat kasvavat hitaasti, mutta vanhoiksi ja vahvoiksi.

Johan Pitkänen: Potretit akryyleillä. Kasvojen varjostusten harjoittelua.
Johan Pitkänen: Potretit akryyleillä. Kasvojen varjostusten harjoittelua.
Johan Pitkänen: Omakuvakollaasi
Johan Pitkänen: Omakuvakollaasi

Tarina tästä vuodesta

 

– Karoliina Koivukangas

Karoliina Koivukangas: Mies ja mänty

Karoliina Koivukangas: Mies ja mänty
Veli Nikula ja mänty, Pudasjärvi, Ohtosensaari, 4.4.2021

”Metsä on minun koti. Siellä voi olla yksin, perheen tai kavereiden kanssa. Se on lähes kaikkea mitä tarvitsen; toimeentuloa, marjastusta, metsästystä, liikuntaa, mielenmaisemaa. Otan ainakin ajatuksissa lakin pois päästä, kun menen metsään.”

Karoliina Koivukangas: Maija, croquis
Karoliina Koivukangas: Maija, croquis
Karoliina Koivukangas: Minä. Omakuvakollaasi.
Karoliina Koivukangas: Minä, omakuvakollaasi
Karoliina Koivukangas: Rauman taidemuseo. Abstrahointi.
Karoliina Koivukangas: Rauman taidemuseo, abstrahointi

Tästä vuodesta

 

– Lauri Ilvesluoto

Lauri Ilvesluoto: Sulo ja puu

Lauri Ilvesluoto: Sulo ja koivu
Rauma, 11.4.2021

Entisten talonomistajien pienillä koirilla on ollut tähän saman koivun juureen rakennettu kiinatorni. Tornista koirat ovat voineet pihapiirin aidan yli seurata Pohjankadun menoa, joka toimi aikoinaan vilkkaana kylän raittina. Sulo-poika ja hänen vanhempansa ovat asuneet aikaisemmin viereisessä talossa, joten koivu, sekä torni ovat olleet heille tuttu näkymä pihapiirissä. Pois muuttaessaan vanhat asukkaat veivät tornin mukanaan, joten talon uudet asukkaat rakensivat oman torniversion poikansa Sulon avustuksella tyhjältä näyttäneen koivun kylkeen. Maja on maalattu samoilla väreillä kuin talokin, jolloin se on saatu luonnollisesti osaksi pihapiiriä. Sulolle puumaja toimii myös tähystystornina, katsomona, sekä pihapeleissä maalina. Koivu on noin 40v vanha, ja on ollut vielä täysikokoinen perheen muuttaessa taloon. Heikon kuntonsa vuoksi puu on jouduttu ”kaatamaan”. Puuta ei kuitenkaan haluttu kokonaan kaataa tarinansa ja merkityksellisyytensä vuoksi, joten siitä jätettiin reilu kolmen metrin pätkä pystyyn muistuttamaan menneisyydestä, ja tuomaan iloa nykyisyydelle.

Lauri Ilvesluoto: Omakuvakollaasi
Lauri Ilvesluoto: Omakuvakollaasi
Lauri Ilvesluoto: Pastissi Albert Edelfeltin teoksesta Leikkiviä poikia rannalla
Lauri Ilvesluoto: Pastissi Albert Edelfeltin teoksesta Leikkiviä poikia rannalla.
Asetelma. Lyijykynäpiirros.
Asetelma. Lyijykynäpiirros.

Lyhyt kertomus kuluneesta vuodesta

 

– Liisa Lehtimäki

Liisa Lehtimäki: Kanin kolo

Liisa Lehtimäki: Kanin kolo

Veistos on saanut aiheensa talvella luonnosta löytyneestä tilasta. Taideteoksen materiaaleina on käytetty risuja ja puun oksia.

Liisa Lehtimäki: Peikon koti

Liisa Lehtimäki: Peikon koti

Veistos on saanut aiheensa talvella luonnosta löytyneestä tilasta. Taideteoksen materiaaleina on käytetty risuja ja puun oksia.

Liisa Lehtimäki: Pienoismalli

Liisa Lehtimäki: Pienoismalli

Pienoismalli kuvastaa Auleenin talon joenpuoleista ulkorakennusta

 

– Marika Kiekara

Marika Kiekara: Ihminen ja puu

Marika Kiekara: Kohtaamispaikka Kirjurinluodolla.
Kuvassa Heli Kiekara, Porin kirjurinluoto, 19.3.2021

Marika Kiekara: Kuvan rajaus

Marika Kiekara: Kuvan rajaus

Ensimmäinen kuva on alkuperäinen kuva. Se on otettu syksyllä 2020 Mallan luonnonpuistoon vievältä polulta Siilasjärveltä, jossa on silta yli Siilasjoen, joka laskee Kilpisjärveen. Rajasin alkuperäisestä kuvasta pois 4 eri kuvaa, jotka toimivat itsenäisinä kuvina.

Marika Kiekara: Hahmotelmakuva kollaasiin

Marika Kiekara: Hahmotelmakuva kollaasiin

Vanhasta tapettirullasta leikattu hahmo. Kuvastaa minua, koska aina sakset kädessä leikkaamassa jotain. Rakkain ja tärkein työväline kynän lisäksi.

Marika Kiekara: Omakuvakollaasi

Marika Kiekara: Omakuvakollaasi

Tehty vanhasta vuosikalenterin ja värityskirjan sivuista, postikorteista ja tapetista.

Ajatuksia vuodesta

 

– Matias Rauhala

Matias Rauhala: Ihminen ja puu

Matias Rauhala: Teresia ja mummolan mänty
Pori, 10.4.2021

Mänty oli Teresian ja hänen veljiensä kiipeilypuu heidän lapsuudessaan. Männyssä oli alaviistoon kasvava, kaareva oksa, jota pitkin pääsi helposti kiipeämään puuhun. Sittemmin alimmat oksat on kuitenkin karsittu pois. Mänty on hänelle erityisen tärkeä muistoista lapsuuden kesistä ja mummolasta. Mummolan tontti on myytävänä ja puu jää uusien omistajien tultua tontille, muttei koskaan häviä muistoista.

Matias Rauhala: Näkemys näyttelyjulisteesta
Matias Rauhala: Näkemys näyttelyjulisteesta
Matias Rauhala: Omakuvakollaasi
Matias Rauhala: Omakuvakollaasi
Matias Rauhala: Espalla kerjääjät. Pastissi Juho Rissasen teoksesta Avannolla onkijat.
Matias Rauhala: Espalla kerjääjät. Pastissi Juho Rissasen teoksesta Avannolla onkijat.

Lukuvuosi 2020-2021

 

– Noora Happonen

Noora Happonen: Ihminen ja puu

Noora Happonen: Ihminen ja puu
Mallina Sara Koiranen, Huhtikuu 2021.

”Tämän puun alla on tanssittu, naurettu, juhlittu aamuun saakka. On itketty, tehty taidetta ja haaveiltu. Turun ylioppilasteatterin edessä seisova puu lienee Turun keskustan vanhimpia. Sen lehtevät, paksut oksat kurkottelevat kohti teatterirakennusta, joka on sadoille ihmisille rakas ja merkityksellinen. Pelkään menettäväni teatterin lisäksi myös puun, joka on nähnyt niin paljon ja todistanut teatterin ihmeellistä taikaa. Se tuntuu vääryydeltä.”

Noora Happonen: Kollaasi. Omakuva.
Noora Happonen: Kollaasi. Omakuva.
Noora Happonen: Järjen jättiläiset. Havainnekuva monumentista. Maaliskuu 2021.
Noora Happonen: Järjen jättiläiset. Havainnekuva monumentista.
Noora Happonen: Puutos. Digiprintti. Huhtikuu 2021.
Noora Happonen: Puutos. Digiprintti.

Vuosi kuvataidekasvatuksen parissa

 

– Piritta Peltomäki

Piritta Peltomäki: Ihminen ja puu

Piritta Peltomäki: Ihminen ja merkityksellinen puu
Kuvassa Jesse Vuosjoki.

”Elämme luonnossa, luonnosta, mutta unohdamme elää luontoa varten, sillä ilman luontoa ei olisi meitä. Puussa istuvat linnut ovat muistutus luonnon monimuotoisuudesta ja sen pysyvästä läsnäolosta. Suojele puuta, ja sen lintuja jotka omalta osaltaan pyörittävät tätä elämän kiertokulkua.”

Piritta Peltomaki: Luontosieppari
Piritta Peltomaki: Luontosieppari
Piritta Peltomäki: Oma kuva. Kollaasi lehtileikkeistä.
Piritta Peltomäki: Oma kuva. Kollaasi lehtileikkeistä.
Piritta Peltomäki: Croquis
Piritta Peltomäki: Croquis

Tästä vuodesta

 

Koronavuosi yliopistossa on ollut hankala niiden kurssien osalta, jotka vaativat käytännön opetusta. Ja kuvataide on yksi niistä. Aloitin viime syksynä sivuaineena kuvataiteen perusopinnot. Varsinaisia odotuksia ei ollut, mutta opinnot ovat laajentaneet käsitystäni kuvataiteesta yläkoulun oppiaineena. Se on niin paljon muutakin kuin piirtämistä ja maalaamista. Se on mediaa ja kuvankäsittelyä, tekniikoita ja teoriaa, historiaa ja kulttuuria, satuja ja sarjakuvia, arkkitehtuuria ja veistoksia, grafiikkaa ja valokuvausta, kritiikkiä ja pohdintaa. Etäopetus on sujunut meillä yllättävän hyvin. Saimme kotiin ison kasan materiaaleja ja eri tekniikoita on opeteltu kotona ruutujen äärellä. Toki lähiopetuksesta olisi enemmän saanut irti, olisi saanut työskennellä muiden kanssa yhdessä ja nähdä livenä mitä muut tekevät. Hienoa on, että lukuvuosi saa huipennuksensa tässä yhteisessä kuvataidekasvatuksen taidenäyttelyssä.

– Päivi Leppäniemi

Päivi Leppäniemi: Ihminen ja puu

Päivi Leppäniemi: Taru Vähä-Herttua ja koivut
Humppila, 1.4.2021

Puun halaaminen hoitaa ihmistä moipuolisesti. Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, mieliala kohenee, tarkkaavaisuus lisääntyy ja kehon puolustusmekanismit elpyvät. Taru poikkeaa usein lenkillään halaamaan näitä koivuja, sillähän saa niistä uutta energiaa.

Päivi Leppäniemi: Momumentti, Hercule Poirot
Päivi Leppäniemi: Momumentti, Hercule Poirot.
Päivi Leppäniemi: Lapsen kuvasta tehty uusi versio
Päivi Leppäniemi: Lapsen kuvasta tehty uusi versio
Päivi Leppäniemi: Ympäristötaideteos, jossa otetaan kantaa etäkouluun
Päivi Leppäniemi: Ympäristötaideteos, jossa otetaan kantaa etäkouluun

Vuosi

 

Vuosi
Vuosi muutoksesta
Sopeutumista uuteen
Ikävä vanhaan
Milloin kaikki taas muuttuu?
Ennen vihasin muutosta, nyt kaipaan sitä.
Sinua odottaen, minä.

-Sofia Valtonen

Sofia Valtonen: Ihminen ja puu

Sofia Valtonen ja koivu
Omenapuumaan luonnonsuojelualue, Rauma, 14.4.2021
Kuva: Lotta Nissinen.

Halusin kuvan otettavan itsestäni minulle korona-aikana tärkeäksi tulleessa paikassa. Omenapuumaa on toiminut minulle pakopaikkana jo viime vuoden maaliskuusta lähtien, jolloin koronapandemia sulki kaiken muun vapaa-ajan toiminnan pois omasta elämästäni. Onneksi voin edelleen kulkea luonnossa. Tämä puu on aivan luontopolun alussa ja toimii maamerkkinä oman ajan alkamiselle. 

Sofia Valtonen: Assosiaatiokuva Torsten Wasastjernan teoksesta Varisevien lehtien tanssi
Sofia Valtonen: Assosiaatiokuva Torsten Wasastjernan teoksesta Varisevien lehtien tanssi
Sofia Valtonen: Viiden rajauksen valokuvatehtävä
Sofia Valtonen: Viiden rajauksen valokuvatehtävä
Sofia Valtonen: Omakuva kollaasin muodossa
Sofia Valtonen: Omakuva kollaasin muodossa