Eino Valtosen kokoelma

Rauman taidemuseon perusnäyttely on sulkeutunut uuden ripustuksen suunnittelutöiden ajaksi. Vuodesta 2009 asti esillä olleen Eino Valtosen kokoelman teokset puhdistetaan ja tilaan tehdään uusi ripustus, joka avautuu vuoden 2024 aikana. Siihen asti tila on vaihtuvien näyttelyiden käytössä.

Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Ellen Favorin, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Olof Hermelin, Eero Järnefelt, Johan Knutson, Rudolf Koivu, Juho Kyyhkynen, Atte Laitila, Berndt Lindholm, Hendrick Mommers, Hjalmar Munsterhjelm, Jalmari Ruokokoski, Alfred Ruotsalainen, Ilmari Soikkanen, Luigi Tagliani, Woldemar Toppelius, Torsten Waenerberg, Victor Westerholm

Raumalla syntynyt liikemies ja kulttuurivaikuttaja Alfred Kordelin (1868–1917) jätti veljenpojalleen Eino Valtoselle (1890–1925) perinnöksi osan hankkimastaan taidekokoelmasta sekä varoja, jotka Valtonen päätti käyttää taidehankintoihin. Omassa testamentissaan Valtonen toivoi, että kokoelma pidettäisiin yhtenäisenä. Sukulaiset toivoivat kokoelman kodiksi sekä Kordelinin että Valtosen synnyinkaupunkia, ja lopulta kokoelma lahjoitettiin Rauman taidemuseolle vuonna 2009, läheiselle naapuritalolle Vanhan Rauman keskustassa.

Lahjoituskokoelmassa on teoksia Suomen taiteen kultakauden taiteilijoilta sekä 1700–1800-lukujen eurooppalaista taidetta. Se käsittää tuttuja talvimaisemia Pekka Haloselta, varhaisia ulkoilmamaalauksia Victor Westerholmilta sekä luonnon herkkää havainnointia Eero Järnefeltiltä. Kokoelman helmiä ovat vähemmän tunnetut mestariteokset rakastetuilta taiteilijoilta. Akseli Gallen-Kallelan Seitsemän veljeksen tappelu Toukolan poikien kanssa (1907) muistuttaa, kuinka kirjailija Aleksis Kivi (1834–1872) vaikutti syvästi taiteilijaan. Romaani Seitsemän veljestä (1870) julkaistiin Akseli Gallen-Kallelan kuvittamana vuonna 1908. Kuvituksia edeltänyt maalaus tavoittelee primitiivistä tunnevaikutelmaa rakentaen siltaa ajankohtaiseen ekspressionistiseen taiteeseen, joka levisi Euroopassa.

Elin Danielson-Gambogin Köyhä tyttö (1885) on Noormarkussa syntyneen taiteilijan varhainen mestariteos. Naturalismin aatteet vaikuttivat taiteilijaan syvästi, ja ne saivat tarttumaan köyhyyden aiheeseen. Danielson-Gambogi loi nuoren tytön, jonka itsevarma ja vahva olemus herättää katsojissa paljon kysymyksiä. Katsojalle välittyy tytön väkevä elämänjano. Danielson-Gambogi onkin tunnettu liki kapinoivista naiskuvistaan.