Rauma Triennale 2022: Imagine! Mitä jos!

RAUMALLA 11.6 – 25.9.2022

EURASSA 11.6. – 7.8.2022

Emma Ainala, Petri Blomqvist, Dovilè Dagiené (LT), Mollu Heino, Eeva Honkanen, Touko Hujanen, Maippi Ketola & Harri Vähänissi, Riikka Keränen, Hanna Koikkalainen, Airi Kuronen, Marjo Levlin, Metamorfooseja (työryhmä), Kristina Norman (EE), Yoko Ono (JP/USA), Paavo Paunu, Jaakko Pietiläinen, Sepideh Rahaa (IR/FIN), Sara Rantanen, Toisissa Tiloissa (työryhmä), Kari Vehosalo ja 10 runoilijaa

Vuonna 2022 Rauma Triennalen teema Imagine! Mitä jos! haastaa pohtimaan kysymystä siitä, mitä jos kaikki olisikin toisin. John Lennonin Imagine-laulun hengessä näyttely kutsuu yleisöä ja taiteilijoita pohtimaan millainen maailma on, millainen siitä voi tulla, millaisen maailman uskallamme kuvitella ja millaisen haluamme luoda. Näyttelyn kuraattorit ovat Rauman taidemuseon intendentti Heta Kaisto ja taiteilija Teemu Mäki.

Näyttelyssä nähdään 21 teoskokonaisuutta taiteilijoilta tai työryhmiltä. Esillä on muun muassa Yoko Onon harvoin esitetty elokuva Rape vuodelta 1969, monumentaalisia piirroksia Eeva Honkaselta ja Airi Kuroselta, videotaidetta Kristina Normanilta, Jaakko Pietiläiseltä ja Sepideh Rahaalta, maalauksia Emma Ainalalta, Sara Rantaselta ja Kari Vehosalolta, luonnonelementtejä yhdistelevää valokuvataidetta Dovilè Dagienélta ja Hanna Koikkalaiselta, veistoksia Riikka Keräseltä ja Paavo Paunulta, installaatio Maippi Ketolalta ja Harri Vähänissiltä sekä toisia olomuotoja kohtaavia harjoitteita Toisissa tiloissa -ryhmältä. Lisäksi näyttelyssä on esillä kymmenen runoilijan tekstikokonaisuus, jossa myös kielenkääntäjät nostetaan esiin. Runoja ovat olleet valitsemassa kuraattoreiden lisäksi kustantaja Tommi Parkko ja kirjailija Riikka Pelo.

Näyttelyyn sisältyy myös yhteisötaiteellinen Metamorfooseja-teos, joka syntyy yhteistyössä raumalaisten harrastajaryhmien kanssa. Mukana on tekijöitä eri yhteisöistä, kuten Värsym Baohajista, Rauman teatterikoulusta, Satakunnan elävän kuvan keskukselta ja Kankaanpään taidekoulusta. Näyttelyn teoskokonaisuutta on ollut mukana luomassa tanssitaiteilija Laura Koistinen ja kuvataiteilija Mikko Ängeslevä ja kuvataideopiskelijat Kiia Karjalainen, Viivi Osmonen ja Ville-Pekka Vihma, sopraano Piia Komsi, pianisti Tiina Karakorpi ja säveltäjä Riikka Talvitie. Yhteisötaideteoksen ohjaamisesta vastaa Teemu Mäki.

Rauman taidemuseon keskeisenä tehtävänä on vaalia ja edistää Rauman ja alueen kuvataidetta. Tänä kesänä triennale jalkautuu myös 40 kilometrin päässä sijaitsevaan Euraan osana Rauman taidemuseon tavoitetta lisätä korkeatasoista nykytaidesisältöä Rauman alueelle kestävän kehityksen hengessä. Kauttuan Ruukinpuiston tallinmäki tarjoaa ainutlaatuiset puitteet Risto Jarva -palkitun Marjo Levlinin viisikanavaiselle videoteoskokonaisuudelle Dividual Individual (2017), joka käsittelee eugeniikan ja rotuopin synkkää historiaa Suomessa. Esillä Eurassa on myös valokuvaaja Touko Hujasen kokonaisuus omavaraisperheen elämästä Forest Family (2017-2021) sekä valokuvaaja Petri Blomqvistin sarja Kuvia kadonneesta kirjasta, jossa taiteilija seuraa pienen tytön kohtaamista luonnon kanssa vuosien ajan. Luvialla asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Mollu Heino rakentaa suurikokoisen peilimosaiikkivaloteoksen tilaan ja jatkaa Rauman taiteilijaseuran kevätnäyttelyssä aloittamansa teoskokonaisuuden kehittelytyötä.

 

Näyttelyn tukijat:

Taiteen edistämiskeskus 
TVO
OP Länsi-Suomi
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy 

 

Eeva Honkasen teos To be present. Piirros, jossa naisen kasvot.

Eeva Honkanen: To be present (2015), kuva: Maija Toivanen

 

Sepideh Rahaa: ”Songs to Earh, Songs to Seed” (2022)

 

Kuvamontaasi Marjo Levlinin 5-kanavaisesta videoinstallaatiosta Dividual Individual (2017). Kuva: Marjo Levlin ja J.P. Moutrzen, SLS 896.

 

Näyttelyn taustaa

Ensimmäinen Rauma Triennale järjestettiin vuonna 2019. Triennalen juuret ovat Rauman taidemuseon Itämeren alueen biennaalinäyttelyissä, joita on järjestetty 1970-luvun lopulta lähtien. Biennaalin historia on täynnä liikettä ja murroksia, mutta sen koti on aina ollut vaaleanpunainen museo ja sitä ympäröivä pastellinvärinen kaupunki, jonka seinille, kaduille ja pihoille näyttely on rakentunut. Ensimmäisillä näyttelyillä ei ollut yhteistä teemaa, ja niihin osallistuivat ainoastaan Pohjanlahden rannikkokaupungit. 1990-luvulle tultaessa biennaalinäyttely käsitti jo kaikki Itämeren alueen valtiot. Silloin kuratoinnista alkoivat vastata kutsutut kuraattorit ja yhteiset teemat nostivat esiin alueen monia todellisuuksia. Biennaalinäyttelyt ovat kommentoineet poliittisia murroksia ja Itämeren saastumista, ja ne ovat luoneet näkymiä ihmisten arkeen ja elämään aikoina, jolloin uutiskamerat eivät päässeet rajojen yli. Vuosituhannen vaihteesta lähtien näyttelyn kuratoinnista vastasi museon oma näyttelytyöryhmä yhteistyössä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäisen triennaalin kuratoivat kutsutut kuraattorit.

Korkeatasoiset julkaisut ovat olleet tärkeä osa biennaalinäyttelyitä, kuin yksi taideteos muiden joukossa. Vuodesta 1990 lähtien näyttelyn katalogista on vastannut kutsuttu graafikko.

Muutos biennaalista kolmen vuoden välein järjestettäväksi Rauma Triennaleksi käynnisti taidemuseon toiminnan kaupungin museona. Triennalen vaalimia arvoja on yhteisöllisyys ja kansainvälisyys ympäristönmuutoksen aikana. Nämä arvot perustuvat biennaalinäyttelyiden jättämään perintöön tutustua yhteisen meren erilaisiin ihmisiin ja elämäntapoihin.