Ensimmäiset näyttelyt

Rauman taidemuseo aloitti biennale-näyttelyiden sarjan vuonna 1977, jolloin Pohjanlahden Biennaleen osallistui taiteilijoita Suomen ja Ruotsin rannikkokaupungeista. Biennale-näyttely oli paljolti Rauman taidemuseon intendentin Alpo Saravan idea. Joka toinen vuosi järjestettävän näyttelyn tarkoituksena oli lujittaa Suomen ja Ruotsin kulttuurisuhteita ennen muuta kuvataiteiden alalla. Tarkoitus oli myös lisätä suomalais-ruotsalaista kulttuurivaihtoa taiteen piirissä ja painottaa erityisesti Pohjanlahden rannikkoalueiden taide-elämää.

Vuonna 1985 biennale-näyttely laajennettiin kattamaan kaikki Itämeren alueen valtiot ja näyttelyn nimeksi muutettiin Rauma Biennale Balticum.

Pohjanlahden Biennale 1977–1983

21.5. – 17.7.1983
POHJANLAHDEN IV BIENNALE BOTTNISKA VIKEN
Neljänteen Pohjanlahden Biennaleen oli kutsuttu taiteilijoita kymmenestä Pohjanlahden rannikkokaupungista ympäristöalueineen Suomesta, Ruotsista ja Ahvenanmaalta. Näyttelyyn osallistuivat Suomesta Ahvenanmaa, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Kristiinankaupunki, Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Oulu ja Kemi, Ruotsista vuorostaan Gävle, Söderhamn, Hudiksvall, Sundsvall, Härnösand, Örnsköldsvik, Uumaja (Umeå), Skellefteå, Piitime (Piteå) ja Luulaja (Luleå). Esillä oli kaikkiaan 207 työtä 71 taiteilijalta. Raumalta olivat mukana Kerttu Horila, Mirja Luukko ja Veli-Matti Selin. Näyttelyn kolmannen palkinnon saaneesta Kerttu Horilasta tuli ensimmäinen Pohjanlahden Biennalessa palkittu raumalainen taiteilija.

23.5. – 19.7.1981
POHJANLAHDEN III BIENNALE BOTTNISKA VIKEN
Kolmannessa Pohjanlahden Biennalessa oli mukana taiteilijoita kymmenestä suomalaisesta ja kymmenestä ruotsalaisesta Pohjanlahden rannikkokaupungista ympäristöineen. Suurin osa paikkakunnista oli samoja kuin kahdella aikaisemmallakin kerralla. Näyttelyn taiteilijat tulivat Norrtäljestä, Gävlestä, Söderhamnista, Hudiksvallista, Härnösandista, Örnsköldsvikistä, Uumajasta (Umeåsta), Skellefteåsta, Piitimestä (Piteåsta), Luulajasta (Luleåsta), Turusta, Uudestakaupungista, Raumalta, Porista, Vaasasta, Kokkolasta, Raahesta, Oulusta, Kemistä, Torniosta ja ensimmäistä kertaa myös Ahvenanmaalta. Suomalaisia taiteilijoita oli mukana 38 ja ruotsalaisia 28. Teoksia oli kaikkiaan 190. Raumalaistaiteilijoita näyttelyssä edustivat Sinikka Räike, Aila Salo ja Elina Salo.

7.7. – 16.9.1979
POHJANLAHDEN II BIENNALE BOTTNISKA VIKEN
Toiseen Pohjanlahden Biennaleen oli kutsuttu kymmenen Pohjanlahden äärellä sijaitsevaa kaupunkia ympäristöalueineen, sekä Suomesta että Ruotsista. Jokaista paikkakuntaa edusti kolme taiteilijaa kukin kolmella teoksella, kaikkiaan siis 60 taiteilijaa 180 taideteoksellaan. Ruotsista olivat näyttelyssä edustettuina samat kaupungit kuin kaksi vuotta aikaisemmin: Gävle, Söderhamn, Hudiksvall, Sundsvall, Härnösand, Örnsköldsvik, Uumaja (Umeå), Skellefteå, Luulaja (Luleå) ja Haaparanta (Haparanda). Suomen kaupunkien joukossa olivat uusia Turku ja Pietarsaari, joiden lisäksi taiteilijoita lähettivät Uusikaupunki, Rauma, Pori, Kristiinankaupunki, Vaasa, Kokkola, Oulu ja Kemi. Raumalaisista olivat mukana Hannu Artinaho, Kauko Räike ja Immo Tuominen.

2.7. – 12.9.1977
POHJANLAHDEN I BIENNALE BOTTNISKA VIKEN
Ensimmäisessä Pohjanlahden Biennalessa oli mukana Ruotsista 27 taiteilijaa 77 teoksellaan. Ruotsalaiset kaupungit olivat Gävle, Söderhamn, Hudiksvall, Sundsvall, Härnösand, Örnsköldsvik, Uumaja (Umeå), Skellefteå, Luulaja (Luleå) ja Haaparanta (Haparanda). Suomalaisia taiteilijoita oli 29 ja heiltä teoksia 86. Suomalaiset taiteiljat tulivat Torniosta, Kemistä, Oulusta, Kokkolasta, Vaasasta, Kristiinankaupungista, Porista, Raumalta, Uudestakaupungista ja Naantalista. Raumaa edustivat Unto Kaski, Jarmo Mäkilä ja Eeva Sarava.